sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Viimeisen viikon kuulumiset ja kotiinpaluu

Viimeinen viikko vierähti päiväpiirissä ja tynkävuorossa.
Uusia kohteita on tullut listoillemme ja uteliaana yllätyksenä eräästä niistä saimmekin tiistaipäivänä kaksi hälytystä. Kohde meren rannalla, sivistyneellä asuinaluella, jossa uuden kartanon rakennustyöt ovat käynnissä. Matkalla saimme keskukselta uuden soiton, jossa he peruivat hälytyksen syystä, että omistajat olivat itse paikalla. Jatkoimme kierroksiamme ja muutamaa tuntia myöhemmin saimme hälytyksen samaan kohteeseen. Paikalle saapuessamme totesimme porttien olevan auki, iso 4veto parkkeerattuna keskelle pihaa ja mieshahmo rakennuksen toisessa kerroksessa, kaikki muu näytti olevan silmätuntuisesti kohdallaan. Kerroimme saaneemme kohteesta hälytyksen ja pyysimme henkilöä kertomaan, kuka hän on. ( tunnistin kyllä miehen edellisviikosta rakennustyömaan johtajaksi). Vaivautuneena hän arvasi aiheuttaneensa hälytyksen ja pahoitteli asiaa, kertoen ettei hänen kännykkänsä sulkenut hälytystä ja kameroita pois päältä.
Turhia hälytyksiä tulee usein, syystä, että henkilöt, joilla on lupa alueille ym. he eivät joko ilmoita hälytyskeskukselle tai eivät osaa kytkeä laitteita itse pois päältä, kännykällään tai manuaalisesti.
Puistoalueen vartiointiin saimme myös enemmän elämää, sillä pieni filmiryhmä aloitti kuvaukset historiallisen rakennuksen kupeessa. Voi sitä taiteilijaelämää! Työkaverit kertoivatkin nauttivansa tästä People Watching. Työt tuntuivat jo niin ' omilta' ja kaikki kävi rutiinilla ja haikeutta tuntuvasti ilmassa. Työkaverit kävivät pitkin viikkoa hyvästelemässä ja vannottivat minun olemaan yhteydessä.
Viimeinen viikko kului aivan liian nopeasti. Keskiviikkona tuli pyyntö käydä toimistolla hakemaan paperinippu Hyrialle. Lisää kädenpuristuksia ja naurua sekä työpaikkatarjous. Kai ne hommat sitten nappiin meni !

Nyt täällä koti-Suomessa tätä päivittelemässä ja tämä uskomattoman hieno työkokemus takanapäin ja arkinen aherrus edessä. Iso kiitos Hyrialle ja Mikolle ja Ilonalle tästä mahdollisuudesta ja kaikille, jotka näitä päivityksiä ovat vilkaisseet.



Irlantilaisuutta parhaimmillaan ja ikävä kyllä, maistuu hyvälle.




1 kommentti:

  1. Moi Merja! Tervetuloa takaisin ja kiitos myös sinulle ansiokkaasta bloggauksesta ja Hyrian edustamisesta maailmalla :) -Ilona

    VastaaPoista